Rodut Totta! – Genetiikan professori Harvardista [New York Times]

Harvardin yliopiston genetiikan professori David Reich kirjoittaa New York Timesissä geneetikkona tietävänsä, ettei rotujen välisiä keskimääräisiä eroja voida enää sivuuttaa DNA-tutkimuksen etenemisen takia.

women

“Olen huolissani, että hyvää tarkoittavat ihmiset, jotka kieltävät merkittävien biologisten erojen mahdollisuuden ihmisrotujen välillä ovat kaivamassa itseään kuoppaan, jota ei voi puolustaa ja joka ei tule kestämään tieteen marssia eteenpäin”, Reich kirjoittaa.

“Pelkään myös sitä, että niitä löytöjä mitä me tulemme tekemään – eikä meillä todella ole hajuakaan siitä mitä ne tulevat olemaan – tullaan käyttämään tieteellisinä todisteina sille, että rasistiset asenteet ovat olleet oikeita kaiken aikaa”, Reich jatkaa.

Nykytyökalut Harvardin yliopiston genetiikan professori David Reichin mukaan osoittavat, että geeniperimän erojen yhteys moniin nykyisiin rodullisiin rakenteisiin on täysin todellinen.

Geenitutkimukset ovat osoittaneet eri rotujen poikkeavan toisistaan paitsi ihonvärin osalta, myös mutkikkaampien ulottuvuuksien ja sairaustaipumusten osalta.

Reichin mukaan me esimerkiksi tiedämme, mitkä perimälliset tekijät auttavat selittämään sen miksi pohjoiseurooppalaiset ovat keskimäärin eteläeurooppalaisia pidempiä, miksi MS-tauti on yleisempi Yhdysvaltain valkoisilla kuin afroamerikkalaisilla ja miksi päinvastainen on totta joissain muissa sairauksissa.

Reichin omassa tutkimuksessa kyettiin osoittamaan, että afromerikkalaisten suurempi riski eturauhassyöpään eurooppalaisiin nähden on täysin geneettinen ja kokonaan perimällä selitettävissä.

Taloustieteilijä Daniel Benjamin puolestaan keräsi 400 000 ihmisen opiskeluvuosien määrän, joista suurin osa oli eurooppalaisia ja kykeni osoittamaan, että erot opintovuosissa ovat yhteydessä 74 geenimuutokseen, jotka liittyvät hermostolliseen kehittymiseen. Nämä geenit ovat yleisempiä enemmän opiskelleilla.

Toisaalta Islannissa asuva tohtori Augustine Kong osoitti, että nuo samaiset perintötekijät ovat yhteydessä lastenhankinnan viivästymiseen ja Danielle Posthuma taas puolestaan tutki 70 000 ihmistä ja löysi perimällisiä eroja 20 geenistä, jotka ennustavat menestymistä älykkyystesteissä.

Geenit vaikuttavat käytökseen ja älykkyyteen rotujen välillä, Reich sivaltaa, eikä hänen mukaansa sekään ole totta, että ihmisrotujen väliset erot ovat pieniä sen vuoksi, että ihmisrodut ovat olleet erillään toisistaan niin vähän aikaa.

Itäaasialaisten, eurooppalaisten, länsiafrikkalaisten ja australialaisten perimät ovat olleet täysin erillä toisistaan vähintään 40 000 vuotta, mikä on enemmän kuin tarpeeksi aikaa evoluution toimille.

Tohtori Kong itseasiassa jo osoitti, että Islannissa luonnonvalinta on viime vuosisadan aikana ohjautunut kohti vähäisempiä opiskeluvuosia ennustavien geenien suuntaan.

Reich kertoo myös hänen tutkimusryhmänsä havainneen jo vuonna 2016, että valkoinen rotu on syntynyt neljästä muinaisesta populaatiosta, jotka elivät 10 000 vuotta sitten ja poikkesivat toisistaan yhtä paljon kuin itäaasialaiset ja eurooppalaiset tänä päivänä.

Sukupuolten väliset geneettiset erot ovat paljon suurempia kuin ihmisryhmien väliset, koska niillä on ollut 100 miljoonaa vuotta aikaa kehittyä, Reich jatkaa.

Miehet ja naiset poikkeavat toisistaan geneettisesti valtavasti. Miehillä on Y-kromosomi, jota naisilla ei ole ja naisilla on toinen X-kromosomi, joka miehiltä puuttuu.

Naiset ja miehet poikkeavat paitsi anatoomisesti, kokonsa ja fyysisen voimansa osalta, myös temperamentiltaan ja käytöksensä osalta, vaikka Reich pitääkin kasvatuksen ja sosiaalisten odotusten vaikutusta huonosti tunnettuna tällä alueella.

Asia on siis nyt kirkossa kuulutettu, Harvardin yliopiston genetiikan professorin suulla sanottu ja teeseinä historian kirjan kansiin taottu: rotujen väliset perimälliset erot ovat tosia, merkittäviä ja tieteellisesti täysin kiistämättömiä.

Reich ilmoittaa artikkelissa lisäksi henkilökohtaisesti kannattavansa ihmisten kohtelemista yksilöinä ryhmien sijaan ja esittää huolensa siitä, että joitakin rasistisia asenteita, joista ei ole tutkimustietoa, voidaan yrittää oikeuttaa todellisten rodullisten erojen varjolla.

New York Times – 23.03.2018

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s